info@stundars.fi

Viisaan eukon tupa

Stundarsiin siirron yhteydessä Viisaan eukon tuvan sisäänkäynnin eteen  lisättiin pisteporstua

Stundarsiin siirron yhteydessä Viisaan eukon tuvan sisäänkäynnin eteen lisättiin pisteporstua

Kookkaimmat ja näkyvimmät esineet Stundarsin kokoelmissa ovat tietysti rakennukset. Yhdistyksellä on omistuksessaan 70 rakennusta, joista ainoastaan muutama on rakennettu varta vasten museon tarpeisiin.  Muut ovat jonkun joskus jossakin rakentamia – niitä on ehkä siirretty, laajennettu ja korjattu moneen otteeseen. Asuintuvat ovat eläneet omistajiensa kanssa niin ilossa kun surussa, ennen siirtämistä Stundarsiin viettämään ”eläkepäiviä”.

Parantajan lääkekaappi

Parantajan lääkekaappi

Jännittävä, ja ehkä hieman pelottava tupa on Viisaan eukon tupa museoalueen lounaisosassa. Tupa jää kävijöiden mieleen etupäässä interiöörinsä ansiosta.  Kävijät muistavat pullossa olevan käärmeen, erikoiset rohdot ja instrumentit. Myös ulkoapäin Viisaan eukon tupa harmaakylän laidalla näyttää hieman erikoiselta. Punamullattu tupa on korkea suhteessa pituuteen, ja siinä on pienet neliruutuiset ikkunat. Ulkoseinät ovat hieman ylöspäin levenevät, liuhat; meilläpäin nykyään melko harvinainen piirre. Stundarsiin siirron yhteydessä tuvan eteen lisättiin ”pisteporstua”, irrallisista ranteen paksuisista riu’uista tehty oveneteisrakennelma, jossa puut asetettiin puoliympyrän muotoon pää vinosti pystyyn nojalleen räystästä vasten. Vielä 1900-luvun alussa pisteporstuoita käytettiin esim. mäkitupien ja saunojen sisäänkäyntejä suojaamaan.

Ovinurkassa oleva muurattu takka vie suuren osan huoneen lattiatilasta.

Ovinurkassa oleva muurattu takka vie suuren osan huoneen lattiatilasta.

Päädyssä olevan oven läpi tupaan astuessa, valkoiseksi rapattu takka jää oikealle. Takka vie suuren osan tuvan ainoan huoneen lattiatilasta. Pieni huone on sisustettu sivustavedettävällä sängyllä, kaapilla, pöydällä ja tuoleilla. Ei tiedetä kuka oli rakentanut tuvan Backmanin tilaan kuuluvalle mäelle Mustasaaren Tuovilaan.  Muutamia sen entisistä asukkaista kuitenkin tunnetaan.

 

Käärmeviinaa käytettiin mm. reumatismilääkkeenä. Käärme tuli pyydystää ennen toukokuuta ja se joutui elävänä pulloon..

Käärmeviinaa käytettiin mm. reumatismilääkkeenä. Käärme tuli pyydystää ennen toukokuuta ja se pantiin elävänä pulloon.

Anna Brita Abrahamsdotter Rönnbergin (1828 – 1911) jäädessä leskeksi 1868 hän elätti itsensä ja lapsensa lapsenpäästäjänä, kätilönä. Lisäksi hän toimi parantajana, joka paransi sairauksia magialla. Parantaminen antoi hänelle pienen lisäansion; kuparilantista hän paransi ihottumat ja hopealantista kaikki vaivat. Parisataa metriä tuvasta sijaitsi lähde, mistä Anna Brita haki parantavan veden, jota hän käytti mm. ihottumiin. Kotikylässä Anna Brita tunnettiin nimellä ”Kåtimosson” (Kotamuori), nimi viittaa hänen vaatimattomaan asuntoonsa, ” kotaan”. Anna Britan jälkeen tupaan muutti pietarsaarelainen Johan Kronholm (1854-1928) ja hänen Tuovilasta kotoisin oleva vaimonsa  Anna Sofia Rönn (s. 1857) ja heidän kolme lastaan. Tupaa laajennettiin yhdellä huoneella. Johan vei hevoskyydillä postia Tuovilan rautatieasemalta Pirttikylään ja Petolahteen kolme kertaa viikossa. Talon viimeiset asukkaat olivat Birger ja Svea Lagerström neljän lapsensa kanssa. Birger toimi taksikuskina. Perhe muutti Närpiöön 1960-luvulla ja tupa jäi tyhjilleen.

Tupa päätyi Stundarsiin maanviljelijä Wilhelm Eurin aloitteesta, Mustasaaren kunnan lahjoittamana. Tupa purettiin ja pystytettiin uudelleen Stundarsiin 1975, ilman laajennusosaa. Timpurit Sigfrid Granback ja Bo-Göran Stenberg suorittivat rakennustyöt. Timpurit joutuivat vaihtamaan joitakin lahonneita hirsiä; tuvan ikkunoita oli jossain vaiheessa suurennettu. Nykyiset ikkunat ovat siten rekonstruktio.