Tämän tekstiilityövälineen lahjoitti museolle Vendla Pått jo vuonna 1938. Haarukka, johon on riipustettu vuosiluku 1865, on 14 cm pitkä ja 2mm ohut ja siinä on pyöreä reikä keskellä.

Haarukan avulla näperreltiin, letitettiin tai solmittiin nauhaa ja punosta, joita käytettiin kengissä tai puvuissa. Nauhaa voitiin käyttää esimerkiksi leninkien reunaompeleiden sisällä tukemassa ompeleita.

Tekniikka on vanhaa ja se on tunnettu aina viikinkiajalta lähtien, jolloin käyteettiin luisia tai sarvista tehtyjä haarukuita. Museon kokoelmissa on paitsi puisia myös metallisia haarukoita ja kaikki esineet on katalogisoitu nyörihaarukoiksi. Pohjolassa on kuitenkin käytetty monia eri nimiä: letityshaarukka, punoshaarukka tai kiertoluu. Haarukkaa voi myös käyttää hieman eri tavoilla. Vähän kantikas nauha tulee 3-4 kertaa vahvemmaksi ja paksummaksi kuin alkuperäinen materiaali. Vielä 1800-luvulla letitettiin nauhaa yleisesti tällä tavoin, nykyään tekniikka on varsin tuntematon.

Haarukan reiän avulla voitiin lankaa pitää paikoillaan, mutta työväline toimii myös ilman reikää.