info@stundars.fi

Messinkiset luistimet

Vasemmalta: puinen valumalli, raakavalu ja valmis messinkinen luistinpari.

Vasemmalta: puinen valumalli, raakavalu ja valmis messinkinen luistinpari.

Kuukauden esine koostuu tällä kertaa useammasta esineestä. Esineet ovat tulleet Stundarsiin erillisinä lahjoituksina, mutta niillä on yhteinen syntyhistoria ja ne ovat uudelleen päätyneet yhteen täällä. Esineet ovat: luistimenterän valumalli, luistimenterän messinkinen raakavalu, sekä valmiit erittäin koristeelliset messinkiset luistimet.

Valumalli on veistetty tiheäsyistä puusta ja koristeelliset yksityiskohdat on veistetty huolellisesti. Malliin on kaiverrettu kirjaimet ”N P K”. Valumallia käytettiin valmistettaessa valuhiekasta valumuottia. Samaa mallia käytettiin monta kertaa.

Valumuotit valmistettiin pakkaamalla valuhiekka kahteen kehykseen esim. painavalla metallikuulalla. Valumalli painettiin puoliksi ensimmäiseen kehykseen ja toinen kehys asetettiin sen päälle, valumallin painaumasta molemmissa kehyksissä tuli varisnainen valumuotti kun ne yhdistettiin. Messinkinen raakavalu on valun tulos kun kehykset avataan, pinta on vielä epätasainen ja viimeistelemätön.

Valmiissa luistimissa messinkinen terä on viimeistelty ja upotettu puiseen ”kengänpohjaan”. Luistimet kiinnitetään nahkaremmien avulla luistelijan kenkiin.

”N P K” on Nils Petter Klavus. Nils Petter syntyi Raippaluodossa vuonna 1871 ja hänestä tuli aikanaan Klavuksen tilan isäntä. Hän meni naimisiin Norra Vallgrundin Näsista kotoisin olevan Johanna Karolina Holmlundin (1871 – 1951) kanssa. Yhdessä he saivat seitsemän lasta.

Suvussa kerrotaan että Nils Petter Klavus (kuoli 1949) käytti näitä luistimia viedessään talvella postia Merenkurkun jäiden yli Vaasa – Uumaja väliä. Varmoja tietoja luistimien valmistajasta ei ole, mutta suvussa arvellaan että ne ovat raippaluotolaisen sepän, Johan Cederin tekemät. Tämä seppä on luultavasti Johan Eriksson Klavus (1837 – 1920), joka oli Nils Petterin isä. Klavuksen tilalla oli paja ja pieni keltavalimo, jossa sekä isä Johan että poika Nils Petter työskentelivät.

Jostain syystä Nils Petter ja Johanna Karolina muuttivat perheineen 1923 Sulvan Riimalaan josta he olivat hankkineet itselleen tilan. Muuton jälkeen he alkoivat käyttää sukunimeä ”Ceder”. Raippaluodossa oleva paja muutti perheen mukaan Riimalaan. Nuorimmasta pojasta, Karl Vilhelm Cederistä (1914 – 1988) tuli myös maanviljelijä joka sivussa toimi seppänä. Karl Ceder tunnettiin Sulvalla kuntapoliitikkona ja paikallishistoriallisena asiantuntijana.  Kun Karl aikanaan möi tilansa ja rakensi uuden talon, paja siirrettiin toistamiseen uuteen paikkaan. Karlin kuoltua leski lahjoitti pajan sisältöineen Stundarsiin. Pajarakennusta säilytetään tällä hetkellä ”paketissa” ja irtaimisto löytyy mm. Stundarsin Keltavalimosta.

Luistinterän puumalli ja raakavalu sisältyivät tähän lahjoitukseen. Itse luistimet on lahjoittanut Stundarsille Karl Johan Glasmästar tyttärensä Ann’n kautta, molemmat Ruotsissa asuvia. Karl Johan oli Karl Cederin sisarenpoika.

 

Teksti: Annika Harjula-Eriksson

Valokuva: Peter Båsk