info@stundars.fi

Jauhosihti

Jauhosihti valmistettu lehmän utarenahasta

Jauhosihti valmistettu lehmän utarenahasta

Omavaraistalouden aikana kotieläimet edustivat huomattavaa osaa perheen varallisuudesta, lehmät olivat erityisen arvokkaita; myymällä niiden maidosta valmistettua voita saatiin käteistä rahaa. Rahalla voitiin ostaa haluttuja tuotteita, joita ei itse pystytty valmistamaan, esim. suolaa, kahvia, tupakkaa. Lypsävää lehmää ei noin vain teurastettu, mutta kun lehmän aika oli lähteä, siitä otettiin talteen kaikki osat; liha, sisälmykset, veri, luut, sarvet, nahka jne.

Jauhosihti on esimerkki siitä että ajan mittaan oli kehittynyt yleisiä käytäntöjä sille mihin eläimen eri osia voitiin käyttää. Lehmän utareen iho on melko ohutta, pehmeää ja venyvää, ja sitä voidaan pingottaa rumpukalvon tapaan.

Sihti on pyöreä ja melko iso, halkaisijaltaan noin 36 cm. Suorat reunat ovat noin 10 cm korkeat. Sihdin reunat on valmistettu vakka-tekniikalla, ohut puulevy on lämmön ja kosteuden avulla taivutettu mallin ympärille. Kun puulevy on kuivunut ja saanut oikean muotonsa, sen päät on asetettu päällekkäin ja ne on ommeltu yhteen ohuella taipuisalla puunauhalla.

Utareen nahka on kiinnitetty reunaan ompelemalla nahkasta leikatulla langalla. Nahka on tiheään rei’itetty, reiät ovat halkaisijaltaan noin 3 mm. Utareen nisät ovat edelleen näkyvissä sihdin sisäpuolella.  Kahden nisän katkettua, reiät on tukittu puutapeilla. Sihdin ulkoreunaan on kaiverrettu ”N” tai ”Z” muotoinen symboli. Kulumien perusteella sihti näyttää olleen ahkerassa käytössä.

Kun jyvät oli jauhettu myllykivien välissä, jauhot vaativat vielä hieman jatkokäsittelyä ennen kuin niitä käytettiin esim. leipomiseen. Jauhot saattoivat sisältää ei-toivottuja kuoriosia, jotka haluttiin poistaa. Käyttötarkoituksesta riippuen haluttiin myös eri karkeuksia, ja taloudessa tarvittiin monta eri sihtiä.

Jauhosihti on peräisin Helsingbyn Pundarsista, Mukarin tilalta.