info@stundars.fi

Alusvaippa

Kuukauden esine on tampattu
alusvaippa, jonka Herrbackenilla Sulvalla asuva Alma Smeds lahjoitti
Stundarsille vuonna 1967. Alusvaippa on 192 cm pitkä ja 107 cm leveä, kudottu
kahdessa kapeassa kaistaleessa. Alusvaippa on kotona kudottu, loimilanka
puuvillaa ja kude villaa. Vaipassa on pitkittäin kulkevia vuorotellen leveitä ja
kapeita, luonnonvalkoisia ja ruskeita raitoja. Vaipasta huomaa että se on ollut
ahkerassa käytössä; pinta on kulunut ja sitä on parsittu harmaalla villalangalla.
Toisesta sivusta on leikattu n. 30 cm kaistale ja reunaa on vahvistettu
ompelein.  Reunassa on ruskealla villalangalla ommeltu puumerkki.

Omavaraistaloudessa tekstiilit
edustivat huomattavaa osaa talonpoikaisperheen varallisuudesta. Alussa perheen
statusta ja varallisuutta viestittiin etupäässä vaatteiden avulla, mutta
1800-luvulla esim. tehdasvalmisteiset puuvillalangat ja – kankaat halpenivat ja
tulivat yhä useamman ulottuville, ja vaatteiden merkitys statussymboleina
väheni. Vuosisadan aikana opittiin muuraamaan parempia savukanavia asuntoihin,
ja savuavat valopäreet korvattiin öljylampuilla. Tuvan tummuneet hirsiseinät
vuorattiin paperilla ja maalattiin tai tapetoitiin. Tupien kerrossängyistä,
rikkaine tekstiileineen, tulikin 1800-luvulla se sisustuselementti jolla
viestitettiin talon statusta ulkopuolisille..

Sängyn vakiovarusteet
olivat melko samanlaiset kaikkialla: Pohjalla oli olkipatja, sen päällä
pehmeämpi patja jossa täytteenä esim. meriruo’on kukintoja, untuvia tai
höyheniä. Patja peitettiin alusvaipalla. Sängyn päädyssä oli poikittain pitkät
tyynyt, niitä piti olla kolme koska nukuttiin puoli istuen. Jokaisessa sängyssä
nukkui vähintään kaksi henkilöä. Peittona käytettiin ennen lampaan-nahasta
tehtyjä vällyjä. Topatut täkit tulivat kansan keskuudessa käyttöön 1800-luvulla
ja villaiset huovat vasta 1900-luvulla. Kerrossänkyjen koristeina käytettiin
myös sängynedusverhoja, fransulakanoita, värikkäitä kudottuja täkkejä ym.  Runsaimmin koristellut ja vahaisimmat kerrossängyt
löytyivät ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.

Pohjalaisen kerrossängyn
vaatimattomimpiin ja arkisimpiin kuuluva, mutta ei kuitenkaan vähiten
kiinnostava, tekstiili on alusvaippa. Alusvaippa vastaa porvarillisen kodin
aluslakanaa. Tyypillistä Mustasaaren ja Pirttikylän välisille pitäjille on ”tampatut”
eli vanutetut alusvaipat. Vaipat kudottiin villa- tai pellavaloimeen, myöhemmin
useimmiten puuvillaloimeen. Vanutus tapahtui Pohjanmaan jokiin rakennetuissa
tamppimyllyissä, myöhemmin myös teollisesti. Vaipat ovat useimmiten
loimiraidallisia, väreinä lampaan kellertävän valkoinen ja tummanruskea väri. Villalankaa
myös värjättiin esim. sammaleella, joka antoi langalle vaalean ruskean värin,
1900-luvulla alettiin myös käyttää keinotekoisia kirkkaita värejä. Kodeissa
käytetyt kangaspuut olivat kapeita, n. 60-70 cm. Jos haluttiin sitä leveämpiä
tekstiilejä, esim. alusvaippoja, ne kudottiin kahdessa kaistaleessa jotka
sitten ommeltiin yhteen pituussuunnassa. Vaipat kudottiin niin että puolikkaat
muodostivat toistensa peilikuvan.

Alusvaippoja käytettiin pohjalaisissa kerrossängyissä aina 1930-luvulle.

 

Lähteet:
Hjördis Dahl: Högsäng och klädbod. Folklivsstudier
XVIII. SLS. (Helsingfors, 1987)

Salaperäinen sänky – Pohjalaisten sänkyjen tekstiiliaarteet.
Toim. Pirkko Toivanen (Hki, 1998)

Teksti & valokuva Annika Harjula-Eriksson