info@stundars.fi

Haulipihdit

Haulipihdit
tulivat Stundarsiin osana suurempaa lahjoitusta, kun messinkivalimorakennus
sisältöineen siirrettiin Sundomista. Ole Norrgård lahjoitti 1970-luvun alussa
isoisänsä, Werner Häggqvistin messinkivalimon Stundarsille. Menneen kesän
aikana messinkivalimon esineet on järjestetty ja luetteloitu digitaalisesti.
Ole itse on osallistunut tähän työhön kertomalla esineistä luetteloijalle. Suurin
osa lahjoitukseen kuuluvista esineistä liittyy suoraan messinkivalimotoimintaan,
mutta joukosta löytyy myös esineitä jotka liittyvät omistajien henkilöhistoriaan.
Sellainen esine on haulipihdit, lyijyhaulien valumuotti.

Sotavuosina
1940-luvulla Ole Norrback ja hänen ystävänsä Herbert Nedergård olivat
teini-ikäisiä ja yhdessä he metsästivät oravia. Pojat möivät oravan-nahat,
jotka silloin olivat kysyttyjä. Ole ja Herbert valmistivat itse patruunat
käyttämäänsä haulikkoon. He ostivat valmiita patruunahylsyjä, täyttivät ne
ostetulla ruudilla ja itse valmistetuilla lyijyhauleilla.  Haulipihdit olivat Herbertin. Yksi valu riitti
kahteen patruunaan.

Haulipihdit ovat
kookkaat, pitkäkahvaiset, takorautaiset pihdit, joiden päässä sarana ja nelikulmainen
muottiosa. Muottiosa avautuu keskeltä, muotin sisäreunoissa on syvennykset
haulien valamista varten. Muottiosan päällä on nelikulmainen rautalevy jossa
kartionmuotoiset reiät jotka toimivat suppilona kun juokseva lyijy kaadetaan
muottiin. Työntämällä rautalevyä eteenpäin ylimääräinen valumetalli poistetaan
ja saadaan pyöreitä hauleja.