Hemmerin kokoelma

Hemmerin kokoelma on Jarl Hemmerin jäämistöä, jonka Saga Hemmer lahjoitti Stundarsiin Hemmerin talon vihkimisen yhteydessä 1979. Kokoelmaan kuuluu kirjoja, dokumentteja, lehtileikkeitä ja esineitä.

 

Kirjat

Materiaali koostuu pääasiassa kirjoista.

  1. Hemmerin omia omistuskappaleita vaimolleen Sagalle; eri kieliversioita ja käännöksiä Hemmerin töistä.
  2. Osia Jarl Hemmerin vanhemmille kuuluneesta kirjastosta, mm. isoisän tietokirjallisuutta metsänhoidosta ja maanmittauksesta. Nämä kirjat ovat peräisin advokaatti Fjalar Hemmerin kodista ja ne on lahjoitettu Stundarsin kotiseutuyhdistykselle. Fjalar Hemmer – runoijlijan veli – oli vuorostaan perinyt kirjat, jotka alunperin olivat kuuluneet isoisälle, metsämies Erland Hemmerille.
  3. Kirjastosta löytyy myös kirjallisuutta, joka oli kuulunut äidin suvulle (äiti syntyjään Finnilä). Tästä kirjastosta löytyy useita teoksia 1800-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa kirjoista on peräisin 1800-luvun lopulta.
  4. Kirjoja, jotka ovat sijainneet Jarlin ja Sagan kodissa, sekä kirjoja, jotka ovat olleet Sagan omistuksessa leskenä.

Kirjat sijaitsevat Hemmerin talossa Hemmerin huoneessa osittain lukitussa kaapissa, osittain avoimmissa hyllyissä.

Arkistomateriaalia

Dokumentteja ja muuta materiaalia, joka valottavat Jarl Hemmerin elämää, löytyy Stundarsin arkistotiloista:

  1. Jarlin ja vaimonsa Sagan saamia kirjeitä.
  2. Koneella ja käsin kirjoitettuja käsikirjoituksia.
  3. Dokumentteja Jarl Hemmerin kuolemasta 6.12.1944.
  4. Dokumentteja Jarl Hemmerin muistomerkin laatimisesta 1993.
  5. Eripainoksia ja pieniä painotöitä.
  6. Lehtiä, lehtikirjoituksia ja lehtileikkeitä. Mm. Helsingfors Morgonbladin kirjoituksia 1830-luvulta, lehtiä vuodelta 1918, lehtileikkeitä Hemmeristä ja Hemmeriltä.
  7. Nuotteja ja lauluja.
  8. Merikortit Ahvenanmaan saaristosta.
  9. Valokuvia

Jarl Hemmer (1893 – 1944)

Suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija. Syntyi Vaasassa 18.9.1893 varatuomari Balder Hemmerin (1864-1947) ja vaimonsa Emmy s. Finnilä (1866-1943) poikana. Jarlilla oli kaksi veljeä: professori Ragnar Hemmer ja asianajaja, varatuomari Fjalar Hemmer. Isovanhemmat olivat Eric Erland Hemmer (1823-1911) ja Albertina Mathilda s. Zengerlein (1828-1902).

Hemmerin talo

Perhe muutti v. 1895 Koulukatu 8:aan (joka on nyt Hemmerin talo). Hemmerin talon on piirtänyt rakennusmestari A.Mannelin ja se rakennettiin asessori Stenbäckille v.1886. Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö lahjoitti talon v. 1977 ja se vihittiin v.1981 Stundarsin kulttuuritaloksi. Arkkitehti Marja Kyyhkynen suunnitteli rakennuksen.

Opinnot

Jarl Hemmer asui talossa vuoteen 1912 asti jolloin hänestä tuli ylioppilas. Tämän jälkeen hän aloitti venäjän kielen ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. Hemmeristä tuli fil.kand. v.1917. Hän meni naimisiin Saga Södermanin (1897-1987) kanssa. Perhe asui ajoittain Porvoossa kirjailijatalossa ja kesäkodissa Ahvenanmaalla Eckerössä. Heillä oli kaksi lasta: poika Erland Hemmer s. 1918 ja tytär Marie-Louise s. 1920.

Kirjallinen tuotanto

Jarl Hemmer eli ja kirjoitti olemassolon mustista ja valoisista puolista. Nuoruudesta ovat peräisin kauneimmat, valoisimmat, elämänmyönteisimmät runot. Debyytti tapahtui 1914 runokokoelmalla ”Rösterna”, Äänet. Kun Hemmer kirjoitti Fattiggubbens brud, hän vietti aikaansa osittain Jungsundissa, Mustasaaressa (1926). ”Rågens rike” (Viljan valtakunta) sai inspiraation Vimpelistä (1922). Jarl Hemmer on ehkä kaikkein tunnetuin kirjastaan ”En man och hans samvete” (Mies ja hänen omatuntonsa) (1931), se kertoo sisällissodan seurauksista ja vaikutuksista. Kertoma ”Onni Kokko” (Onni Kalpa) (1921) ja romaani ”Morgongåvan” (Huomenlahja) (1934) on myös käännetty suomeksi.

Hemmer tuli tunnetuksi myös maan rajojen ulkopuolella ja sai useita tunnutuksia mm. Ruotsissa. Jarl Hemmerin teksteistä löytää jälkiä onnettomasta teinirakkaudesta. Samanaikaisesti tämä pettymys oli avaus hänen kirjalliselle tuotannolleen. Jarl Hemmer kuoli Porvoossa kirjailijakodissa (Diktarhemmet) vuonna 1944.

Jarl Hemmerin tuotanto

  • Rösterna. Dikter. Borgå 1914. (2 tillök. uppl. Hfors 1918).
  • Fantaster. Borgå 1915.
  • Pelaren och andra dikter. Borgå 1916.
  • Förvandlingar. Fyra berättelser. Hfors 1918.
  • Ett land i kamp. Tio dikter. Hfors 1918.
  • Prins Louis Ferdinand av Preussen. En romantisk cykel. Hfors 1919.
  • Jordens sång. Kantat vid Åbo akademis invigning lördagen den 11 och söndagen den 12 oktober 1919. Musiken av Jean Sibelius. 4:0, 10 s. Åbo 1919. Åbo Akademi.
  • Över dunklet. Dikter. Hfors 1919.
  • Onni Kokko. Berättelse. Hfors 1920.
  • De skymda ljusen. Hfors 1921.
  • Vi ha ett större fosterland. Festdikt vid svenska Österbottens kulturvecka midsommaren 1921. (3) s. Vasa 1921.
  • Rågens rike (Episk dikt.) Sthlm 1922.
  • Väntan. Dikter. Hfors 1922.
  • Med ödet ombord. En dramatisk dikt. Hfors 1924.
  • Anna Ringars. Skådespel. 1925.
  • Skärseld. Dikter och dokument. Hfors 1924.
  • Fattiggubbens brud. En passionshistoria. Hfors 1926.
  • Budskap. Sex noveller. Hfors 1928.
  • Du ljusa land. Festdikt, tillägnad Ålands Sång- och musikförbund den 8 juli 1928. Mariehamn 1928.
  • Helg. Dikter. Hfors 1929.
  • En man och hans samvete. Sthlm. 1931.
  • Morgongåvan. Sthlm 1934.
  • Nordan. (Dikter.) Sthlm 1936.
  • Klockan i havet. (Dikter.) Hfors 1939.
  • Du land. Femton tidsdikter. Hfors 1940.
  • Varia: Brev till vänner. Anteckningar, essäer, minnesord. Hfors 1937.
  • Tolkn.: Lyriska översättningar. Hfors 1922.
  • Saml. uppl. och urval: Lyrik i urval. 1914-1929. Hfors 1937.
  • Skrifter. Minnesupplaga. 1-4. Hfors 1945-46.
  • Dikter i urval. Hfors 1959 (Finlandssvenskt bibliotek.7.)