Kulttuuria ja perinnettä

Stundars on suuri museo ja elävä kulttuurikeskus. Museoalueella sijaitsee kuutisenkymmentä rakennusta, mm maalaiskauppa, koulu, talonpoikaistalo ja käsityöläistupia.

Lapset ja nuoret

Stundarsissa vierailee vuosittain paljon tarha- ja kouluikäisiä sekä lapsiperheitä. Katso meidän ohjelma ja aikamatkat.

Tapahtumat

Stundarsissa tarjoamme monia mielenkiintoisia aktiviteetteja ja tapahtumia. Kalenteristamme näet eri tapahtumat.

Kuivausteline

Julen 13
Joulumarkkinat 2014
stäng
Lisää
Seuraavan
PTMS

Museon omistuksessa on puinen kuivausteline (68,5 x 16 cm) joka käsittää pohjalevyn, jossa on neljä matalaa sivulautaa joissa on lovet lautasille. Kuivaustelinettä on käytetty eräässä kodissa Sulvalla, ja lautaset on annettu kuivua telineessä tiskauksen jälkeen.

Tiskaus  ei ole, kuten eivät muutkaan arkiset taloustoimet, saanut paljon huomiota kirjallisuudessa tai muutenkaan tutkimuksissa. Toisaalta tiskaukseen ei uhrattu paljon aikaa 1900-luvun alkupuolelle saakka. Lusikat oli yksinkertaisinta nuolla puhtaaksi, kun taas padat ja astiat puhdistettiin vedellä. Tiskivesi uusiokäytettiin tilan karjalle, aina oli jäljellä vähän ravintoa eläimille.

Suomessa on esiintynyt vastaavanlaisia kuivaustelineitä, tosin harvakseltaan. Ruotsissa ne sitä vastoin ovat olleet tavallisempia. Pöydälle asetettuna sai vesi valua tiskatuista astioista kuivaustelineessä ja sen jälkeen ne kuivattiin pyyhkeellä.

Kotitalousopettaja Maiju Gebhard (1896-1986) kehitti kuivauskaapin vuosina 1944-45, jolloin hän toimi johtajana Työtehoseurassa. Hänen mukaansa kaappi supisti tiskaukseen käytettyä aikaa 50%. Idean hän sai Ruotsista, missä hän oli huomioinut eri aikaakuluttavia työvaiheita. Gebhard rationalisoi nämä työvaiheet yhdeksi ainoaksi asettamalla kuivausritilän ovella varustettuun kaappiin tiskipöydän yläpuolelle. Enso-Gutzeit aloitti kuivauskaappien teollisen tuotannon vuonna 1948.


Comments are closed.